Mikko Haiko
Sydänmaa
Kuvaajaesittely
Minulle valokuvaaminen on ajattelemista. Asiat tapahtuvat, symbolit ja sisällöt vilisevät silmieni edessä ja minä nappaan kuvan kameraani. En oikein osaa lavastaa mitään, mutta olen hyvä tarkkailemaan. Aina puhutaan, että pitäisi mennä lähemmäs, jotta saisi hyvän kuvan. Minä otan yleensä askeleen taaemmas.
— Tai Syvämmaa, niin kuin isäukko sen sanoo. Se on metsäpalsta meidän talolta muutama kilometri Savitaipaleen suuntaan. Kartassa lukee Rutto-aho, mutta Sydänmaaksi sitä sanotaan. Ja sen meidän kotipaikan nimi on Kivikko ja Kivikon talon ikkunasta näkyy Omalle suolle, pellolle, joka aina keväisin tulvii. —
Olen dokumentoinut syntymäkotiani, perheenjäseniäni ja maisemaa kotitilallani Etelä-Karjalassa, Lemin Nisolan kylässä. Olen kuvannut juuriani ja yrittänyt tallentaa kuviini paikan henkeä, joka näyttäytyy itselleni luontoon kiinni kasvamisena ja hieman kömpelönä metsäläisyytenä.
Kuvaamalla paikkaa ja ihmisiä tallennan ja säilytän elämää. Alleviivaan kamerani avulla tapahtumia arkitodellisuudesta. Usein tämä arki ilmestyy kamerani etsimeen ihmeellisenä ja taianomaisena. Kuvat heijastelevat myös omaa sisäistä maailmaa tai niissä on samanlaista omaan maailmaan unohtumista, mitä lapsena koki, kun kiipesi Kivikon isoimmalle kivelle ja katseli pellolle päin.
